Alkaa olla jälleen se aika jolloin Ronteilla aika kuluu hitaasti. Jossain tuolla edessäpäin, huhtikuussa olisi seuraava kokoontuminen. Ainakin itse jo sitä kuumeisesti odotan vaikka välissä onkin myös henkilökohtainen huippureissu maaliskuulla.
Saa nähdä mitä Sassi ja Usko kehittelevät meidän iloksi ja päänmenoksi. Jos vähänkään miehiä tunnen niin sipaisu kalastusta saattaa olla tiedossa. Miehet kyllä ovat pitäneet hiljaista profiilia joten mitään aavistusta saati tietoa tuskin kellään on illan sisällöstä tahi edes paikasta. Mutta sehän lisääkin jännittävää odotusta, mielenkiintoa ja yllätyksellisyyttä iltaa kohtaan.
Facebookiinkin Rontti Klubi liittyi ja mukavasti kavereitakin on klubimme saanut. Lisääkin toki mahtuu ja kavereille voi aina mainostaa tätä loisteliasta klubia. FB tulee lähinnä olemaan paikka kuville ja tarkoituksena siellä myös antaa infoa varsinaisten sivujemme päivityksistä. Seinälle voivat "fanit" antaa palautetta ja uusia ideoitakin. Tarkoitushan on oman ilomme lisäksi jakaa iloa muillekin, jos nyt iloa joku saa meidän "raavaiden" miesten tarinoista ja seikkailuista.
Joten eikun jakamaan Rontti-sanomaa eteenpäin ;-) !
molskis sano iikoo
*****
22.12.2009 Hyvää Joulua
Tonttu huomaa, tuolla Sassi, Vielä oottaa Peedroa Ronttipassi.
Pakettiaan tutkii salaa Tepi, Usko auki glögipurkin repi.
Kilttinä ollut on jokainen Rontti, Joulupukilla onkin täpötäysi kontti.
Lahjoja kaikille Ronteille riittää, Siitä toisiamme saamme kiittää.
Sillä vaikka olisi hyytävä keli, On Rontti Rontille kuin veriveli.
Koko vuosi on ollut arkista "koulua", Nyt Rontit toivottavat Hyvää Joulua!
Hyvää Joulua kaikille Ronteille ja ronttimielisille ihmisille ja molskis sano iikoo
*****
12.12.2009 Kaikki tietävä iikoo ?!?
Kaverini kanssa oli leikkimielinen (ainakin omasta mielestäni) kinastelu jääkiekkopelin tohinoissa. Asioista kiisteltiin puolin toisin ja tilanteita puitiin. Lopulta sitten sain tietää olevani suurin piirtein puolijumalan asemassa ja kaikkitietävä. Kaverini jätti 90% puhumistamme asioista unholaan ja keskittyi vain muutamaan kommenttiin tuomareista ja tällöin muutuin ”kaikkitietäväksi”. Molempien mielipiteissä varmasti oli kyseenalaisuuksia puolin ja toisin, sen kummemmin kumpaakaan osapuolta mielipiteineen syyttelemättä.
Tästä kuitenkin tuli mieleen pohtia koko asiaa syvemmin. Koska moni muukin on samaa mieltä että heidän mielestään olen olevinaan kaikkitietävä ja asia on tullut myös pari kertaa klubi-illassa esille.
Itsekin tämän osaksi myönnän, mutta vain osaksi. Tässäpä perusteluja.
Aina, kun olen kinastellut tai väitellyt jostakin asiasta. On vastapuolella ollut joka ikinen kerta aivan yhtä kaikkitietävä henkilö.
No mistä sitten johtuu se että moni tulkitsee minua tuolla tavalla? Että he ovat asiallisia ja minä se kaikkitietävä mulkku (koska sitähän siellä rivien välissä lukee, heh!).
Itse luulen syitä olevan moniakin ja ne uskallan julkisesti myöntää.
Ensimmäisenä tulee mieleen se että perustelen asiat erittäin voimakkaasti ja vahvasti. Olin sitten lopulta oikeassa tahi väärässä niin voimakkuus tulkita on osa minua.
Toinen asia on itsepäisyys ja tätä olen todella vahvasti. Jos asiasta väitellään, niin puolustan kantaani itsepäisesti loppuun asti. Tässä kohtaa täytyy sanoa että se on aika perusteltua jos vastapuoli ei omilla väitteillään voi minun väitteitä kumota.
Kolmas asia on se että ”lyttään” vastapuolen mielipiteen. Mutta sehän on väittelyn idea. Jokainen vastamielipide pyrkii ”lyttäämään” minun mielipiteeni ja minä vuorostaan sen toisen. Joskus vahvemmin, joskus neutraalimmin. Joskus löytyy se kultainen keskitie jota yhdessä voidaan muokata.
Neljäntenä tulee mieleen se että en oikeastaan rupea väittelyyn ilman että minulla olisi vahva mielipide perusteluineen. Toki välillä perustelut tulee annettua liiankin vahvasti ja ärhäkästi, vaikka ne oikein olisivatkin. Kuitenkin näitä asioita jolloin ei väitellä on paljon enemmän kuin väiteltäviä asioita. Mutta vain väittelyt jäävät mieleen, ainakin useilla.
Viidentenä jatkoa tuolle neloselle. Kun olen vahvasti mielipiteeni perusteluineen kertonut ja toisen vastaus on ”et sie kaikkea voi tietää”, niin silloin tunnen olevani todella vahvoilla. Toisella onvain joku mielipide mutta ei perusteluja. Ja tällöin ruvetaan vain vähättelemään toisen mielipidettä ja tietämystä niin silloin kyllä saa minulta vielä vahvemmat perustelut ja väitteet asian oikeellisuudesta.
Olen huomannut monissa sen puolen että siinä vaiheessa, kun ei osata kumota väitteitäni vääräksi ja omaansa oikeaksi niin silloin ruvetaan ivaamaan minua kaikkitietäväksi tai toisin päin sanomaan että ”et sinä kaikkea tiedä”. Tuntuu että se on se viimeinen keino yrittää ”lytätä” minun mielipide.
Yksi pointti on myös se että vain silloin, kun olen vahvasti esillä, niin se tilanne huomataan ja muistetaan. Eli jos olen samaa mieltä vaikkapa kymmenen kertaa, kukaan ei kommentoi. Seuraavassa tilanteessa olenkin äänessä ja vahvasti kantani tuon esille niin silloin tulee kommenttia kaikkitietävyydestä.
Eräs yhteinen asia näille minua kaikkitietäväksi ”kehuville” on se että he itse eivät ole sen kummemmin myöntäneet olevansa väärässä.
Eli taitaakin olla niin että meitä kaikkitietäviä on lukuinen joukko. Jokaisessa väittelyssä ja kinassa on vähintään kaksi puolta joista kaikki ovat oman kantansa takana ja mielestään oikeassa. Se että joku tuo kantansa vahvemmin ja jyrkemmin esille ei tee hänestä sen kummempaa kuin ”vastapuolestakaan”.
Itse olen kuitenkin aina pyrkinyt perustelemaan sanottavan asiani. Ja niin kauan kuin jossain asiassa, joku ei voi perustella kantaani vääräksi, niin tulen jatkossakin puolustamaan mielipiteitäni erittäin vahvasti. Ja ne joiden ainoa perustelu mielipiteelleen ivailu siitä että minä en ole aina oikeassa niin silloin kannattaa mieluummin olla hiljaa. Kunnioitan ihmistä, joka perustelee mielipiteensä. Asioista voidaan kyllä kinastellakin.
Mutta nyt on tuotu omat mielipiteet heikkouksineen ja vahvuuksineen esille tässä ”iikoo kaikkitietävä” asiassa. Toivottavasti tämä herättää ajatuksia puoleen jos toiseenkin. Kirjoitus ei ole suunnattu kehenkään yksittäiseen henkilöön vaan periaatteessa kaikkiin joiden kanssa olen asioista kiistellyt ja jolloin olen saannut kuulla piikittelyä kaikkitietävyydestä. Ja saada myös "kiistakumppanit" miettimään omia ajatuksiaan ja sanojaan. Itse tässä omia ajatuksia julki tuonkin.
Kritiikin vaihtelua ja uusia väiteltäviä asioita odotellessa kaikille oikein hyvää joulunodotusta!
Terveisin ”kaikkitietävä” iikoo
*****
30.11.2009 Kokelaat näyttivät mallia
Pikkujoulut on kunnialla, jälleen kerran vietetty, ja hauskaa pidetty.
Ronttivuosi on ollut erinomainen ja jäsenmääräkin kävi ennätyslukemissa. Peedron jäädessä tauolle on jäsenmäärä nyt yhdeksän. Toki kaikki toivomme ja uskomme Peedron vielä palaavan tositoimiin,,,kerran Rontti, aina Rontti.
Vuosi oli jälleen mukavan kirjava ja monipuolinen. Mökkeilyt, kisat ja uudetkin saunat toivat hauskoja hetkiä Ronteille.
Uusista jäsenistämme on Uskoa vähättelemättä pakko nostaa ja lustalle Jasu. Reilun kymmenen vuoden harkinnan jälkeen astuminen klubiin oli lievästi sanoen voimakas ja näytävä. Uutta ideaa ja uskallusta saimme, kun hän ideoi Ronttitiernapojat. Esityshän oli kerrassaan onnitunut, etenkin, kun huomioonotetaan vajaa kaksiviikkoinen harjoitelumme. Tosin siinä kaksiviikkoisessakin oli liikaa, ainakin taustajoukoille. Kieltämättä Ronttien ilmeet olivat mukavasti hämmästyneet, kun Jasu, tuo kokelas rantakylän seudulta marssi yleisön eteen. Pienen alkujännityksen jälkeen esitys rullasi mainiosti maaliin saakka, kirvoittaen Rontit raikuviin aplodeihin, kiitos siitä! Jasu ja Usko "nimettiin" varsinaisiksi Ronteiksi esityksen lomassa.
Karaokekisassa tulokkaat jyräsivät. Jasu ja Usko olivat ennen viimeistä lajia muutaman pisteen sisällä, toiset olivat kaukana perässä taistellen enää pronssista. Jasu repäisi lopulta selvän eron ja voitti kisan suht ylivoimaisesti. Usko oli sitäkin selvempi kakkonen, "vanhojen" Ronttien tyytyessä jämäsijoihin.
Vuoden Rontti äänestyksestä tuli historian tiukin ja trilleri jatkui jatkoäänille Haban ja Jasun välillä. Uusi veri vei voiton uusinnassa niukkaakin niukemmin yhdellä äänellä. Onnittelut Jasulle ja myös hienosti kakkoseksi arvostetulle Haballe.
Kun viime vuonna kirjoitinkin Vuoden Rontti palkinnon ansaitsemasta arvostuksesta, niin sitä se myös sai. Jasu otti voiton niinkuin kuuluukin ja arvosti saamaansa arvostusta. "Poika" kulki Jasu ja muiden Ronttien keskuudessa mukana illanvietossa, ravintolaan ja aina karaoke/tanssilattialle asti, herättäen ihmetystä ja ihastusta muussa asiakaskunnassa. Hieno suoritus vuoden Rontilta!
Tästä on jälleen hienoa jatkaa uuteen vuoteen ja uusiin Ronttimaisiin haasteisiin.
Hyvää joulunodotusta Ronteille, taustajoukoillemme, faneille (eritoten Sini ja Nicoldo), ja kaikille ronttimaisille ihmisille!
